Peh­meys, keveys ja tasai­nen väri­tys ovat kaik­ki syi­tä sil­le, mik­si lähes koko Euroo­pan alu­eel­la kas­va­va ter­va­lep­pä on monen kalus­te­puuse­pän ja kita­ran­val­mis­ta­jan suo­sik­ki­ma­te­ri­aa­li. Tämä kos­teis­sa ympä­ris­töis­sä viih­ty­vä puu­la­ji on nyky­ään myös suo­sit­tu mate­ri­aa­li sau­nois­sa ja kyl­py­huo­neis­sa.

Kui­va kevät­ke­li on mitä otol­li­sin ajan­koh­ta ulko­maa­lauk­sen teke­mi­seen. Mut­ta mitä kaik­kea jul­ki­si­vu­maa­lauk­seen liit­tyy? Lue maa­la­ri­mes­ta­rim­me par­haat vin­kit.

Van­ha puu­ta­lo on monen asu­mi­su­nel­ma. Sel­lai­sen osta­mi­nen ja kun­nos­ta­mi­nen tuo­vat kui­ten­kin muka­naan asioi­ta, joi­ta kan­nat­taa miet­tiä huo­lel­li­ses­ti etu­kä­teen.

Jopa 30 met­rin kor­keu­teen kas­va­va haa­pa on tut­tu näky esi­mer­kik­si pel­to­jen lai­doil­la sekä tei­den vie­res­sä. Pop­pe­li­pui­den sukuun kuu­lu­va vaa­lea puu on peh­me­ää ja jous­ta­vaa. Sitä käy­te­tään pal­jon esi­mer­kik­si sau­no­jen lau­teis­sa sekä huo­ne­ka­lu­jen val­mis­tuk­ses­sa. His­to­rias­sa haa­paa on käy­tet­ty esi­mer­kik­si kat­to­paa­nu­jen tekoon, aidak­siin, pärei­siin ja ruu­hien tekoon.

Luon­non­va­rai­se­na Suo­men ete­lä­ran­ni­kol­la kas­va­va tam­mi on jyke­vä ja arvos­tet­tu puu­la­ji, joka sie­tää hyvin kos­teut­ta. Ennen käyt­töä se vaa­tii kui­ten­kin hal­kei­lun vähen­tä­mi­sek­si huo­lel­li­sen kui­vat­ta­mi­sen. Mitä kaik­kea val­mis­tuu Euroo­pan ylei­sim­min käy­te­tys­tä leh­ti­puus­ta?

Hyvin Suo­men ilmas­toon sopi­vat hies- ja rau­dus­koi­vu ovat halut­tua tava­raa niin huo­­ne­­ka­­lu- kuin vane­ri­teol­li­suu­des­ta. Kovuu­ten­sa ja tai­pui­suu­ten­sa ansios­ta sitä on help­po käsi­tel­lä ja muo­ka­ta kaa­re­vik­si­kin muo­doik­si. Mut­ta mitä muu­ta kan­sal­lis­puus­tam­me tie­de­tään?

Kevään kol­ku­tel­les­sa jo ovel­la kan­nat­taa suun­na­ta kat­se eri­tyi­ses­ti talon ala­poh­jan ja kel­la­rin suun­taan. Myös ulko­sei­nien maa­laus on kevään ensim­mäi­siä töi­tä. Aina ehjä maa­li­pin­ta ei kui­ten­kaan ker­ro koko totuut­ta talon hyvin­voin­nis­ta. Lue res­­tau­­roin­­ti- ja maa­la­ri­mes­ta­rim­me vin­kit aihee­seen. 

Män­ty, hon­ka, petä­jä… Män­ty on koh­ta­lai­sen kova puu­la­ji, jota käy­te­tään laa­jas­ti mm. raken­nus­teol­li­suu­des­sa sekä puuse­pän­vers­tail­la. Luon­non­va­rai­se­na Eura­asian alu­eel­la kas­va­vas­ta puus­ta teh­dään moni­puo­li­ses­ti esi­mer­kik­si venei­tä, huo­ne­ka­lu­ja sekä koris­­te- ja käyt­tö­esi­nei­tä. Mut­ta mikä tekee män­nys­tä näin moni­puo­li­sen tuot­teen?

1907/13 val­mis­tu­neen, ark­ki­teh­ti Harald Smed­ber­gin ja raken­nus­mes­ta­ri Vil­ho Lek­ma­nin suun­nit­te­le­man hir­si­ra­ken­tei­sen huvi­lan res­tau­roin­ti Kau­niais­ten Kaval­lin­tiel­lä val­mis­tui hel­mi­kuus­sa 2019. Hir­si­run­ko kun­nos­tet­tiin, ja eris­teet toteu­tet­tiin hen­git­tä­vin mate­ri­aa­lein. Jul­ki­si­vut maa­lat­tiin pel­la­va­öl­jy­maa­lil­la.

Jos syys­työt on teh­ty hyvin, on tal­vi yleen­sä rau­hal­lis­ta aikaa van­han puu­ta­lon omis­ta­jal­le. Aina on kui­ten­kin jotain pien­tä, mitä voi teh­dä.

Nykyi­sel­le pai­kal­leen 1940-luvul­­la siir­ret­ty van­ha hir­si­ta­lo Espoon Tapio­las­sa kokee jäl­leen uuden vai­heen elin­kaa­res­saan, kun se on puret­tu säi­löön Bona­van uuden Ste­niuk­sen­kum­mun raken­nus­hank­keen alta.

Trä­husin res­tau­roin­ti­mes­ta­ri Juk­ka Mähö­nen on aina rakas­ta­nut van­ho­ja talo­ja. Rak­kaus syn­tyi jo lap­se­na kesä­pai­kas­sa. Perus­kou­lun jäl­keen Mähö­sen tie vei säh­kö­puo­len kou­lu­tuk­sen kaut­ta res­tau­roin­tia­lan arte­saa­nin kou­lu­tuk­seen, joka tun­tui heti omal­ta jutul­ta. Museo­vi­ras­ton pal­ve­luk­ses­sa vie­räh­ti kaik­ki­aan 11 vuot­ta.

Ruot­sin­pyh­tään Ruu­kis­sa Rose­­borg-nimis­­tä, luon­non­ma­te­ri­aa­lei­hin eri­kois­tu­nut­ta raken­­nus­­ma­­te­­ri­aa­­li- ja tar­vi­ke­myy­mä­lää pitä­vä Vesa Vir­ta­nen tote­aa, että uudet syn­teet­ti­set raken­nus­ma­te­ri­aa­lit pilaa­vat suot­ta mon­ta hir­si­ta­loa. Ymmär­rys sopi­vien mate­ri­aa­lien ja työ­ta­po­jen valin­nas­sa takaa raken­nus­pe­rin­nön säi­ly­mi­sen. Trä­hus Kar­ne­va­len -kon­ka­ri palaa tapah­tu­maan myös vuon­na 2019 neu­vo­maan remon­toi­jia oikeis­sa mate­ri­aa­li­va­lin­nois­sa.

Par­ket­ti­lii­ke Witic­kin takaa löy­tyy kol­me vel­jes­tä, jot­ka ovat jo toi­sen pol­ven lat­­tia-ammat­­ti­­lai­­sia. Ilok­seen he ovat pan­neet mer­kil­le, että käsil­lä teke­mi­sen tai­toa on taas alet­tu arvos­taa. Täl­lä het­kel­lä sekä mate­ri­aa­li­va­lin­nois­sa että pin­ta­kä­sit­te­lyis­sä luon­nol­li­suus ja lähi­ma­te­ri­aa­lit ovat arvos­saan. Myös kemi­kaa­li­her­kil­le löy­ty­vät omat pin­ta­kä­sit­te­ly­tuot­teen­sa.

Vää­rä maa­li­va­lin­ta voi hel­pos­ti pila­ta van­han hir­si­ta­lon hen­git­tä­vyy­den Ver­sail­le­siin ja Louv­reen­kin kel­puu­tet­tu­jen Uula-maa­­lien teki­jät keit­ti­vät oman Trä x Uula -puna­mul­ta­maa­lin osa­na Trä­hus Kar­ne­va­len -tapah­tu­maa. Samal­la he vas­tai­li­vat ute­liai­den k …