Koivu, yleisin lehtipuulajimme, on taipuisa terveyspommi

Hyvin Suo­men ilmas­toon sopi­vat hies- ja rau­dus­koi­vu ovat halut­tua tava­raa niin huo­­ne­­ka­­lu- kuin vane­ri­teol­li­suu­des­sa. Kovuu­ten­sa ja tai­pui­suu­ten­sa ansios­ta sitä on help­po käsi­tel­lä ja muo­ka­ta kaa­re­vik­si­kin muo­doik­si. Mut­ta mitä muu­ta kan­sal­lis­puus­tam­me tie­de­tään?

Kovuutensa ja taipuisuutensa ansiosta koivua on helppo käsitellä ja muokata kaareviksikin muodoiksi.

Suo­men kak­si koi­vu­la­jia, hies­koi­vu (Betu­la pubescens) ja rau­dus­koi­vu (Betu­la pen­du­la), kas­va­vat Suo­mes­sa aina Kit­ti­län kor­keu­del­le asti. Met­sä­ra­jal­la viih­ty­vät tun­tu­ri­koi­vu ja vai­vais­koi­vu. Rau­dus­koi­vun muun­nos, visa­koi­vu (B. pen­du­la var. care­lica), on arvok­kain Suo­mes­sa kas­va­va puu. Toi­sen muun­nok­sen, loi­mu­koi­vun, tun­tee aal­toi­le­vas­ta ja vah­vas­ta kaar­nas­ta run­gon tyves­sä.

Koi­vu voi kas­vaa jopa 20–30 met­rin kor­kui­sek­si. Laa­dul­li­ses­ti paras koi­vun puu­ai­nes kas­vaa ravin­teik­kaal­la, mul­ta­val­la maal­la. Hies­koi­vu kas­vaa hyvin kos­teil­la mail­la, kuten run­sas­ra­vin­tei­ses­sa met­säs­sä, soil­la, ojis­sa ja ran­noil­la. Rau­dus­koi­vu puo­les­taan vaa­tii tuo­reen, kui­van ja kiven­näis­pe­räi­sen met­sä­maan.

Koivu voi kasvaa jopa 20-30 metrin korkuiseksi. Laadullisesti paras koivun puuaines kasvaa ravinteikkaalla, multavalla maalla.

Koi­vus­ta voi­daan kerä­tä keväi­sin mah­laa, joka on tun­net­tu ter­veys­vai­ku­tuk­sis­taan. Lisäk­si koi­vus­ta eris­te­tyn soke­rin, xyli­to­lin, on todet­tu vähen­tä­vän tehok­kaas­ti ham­pai­sen karies­ta sekä ehkäi­se­vän monia sai­rauk­sia. Koi­vun tuo­hes­sa puo­les­taan on pal­jon betu­lii­nia eli koi­vu­hart­sia, jol­la on todet­tu ole­van monia lää­kin­näl­li­siä, kuten tuleh­duk­sia rau­hoit­ta­via, anti­vi­raa­li­sia, kas­vain­ten kas­vua hil­lit­se­viä sekä anti-HIV -vai­ku­tuk­sia.

Ruskotäpläkärpänen pilaa koivun värityksen

Koi­vu on kaut­taal­taan vaa­le­aa. Hies­koi­vu on suo­ra­syi­sem­pi kuin rau­dus­koi­vu, ja sik­si hel­pom­pi hal­kais­ta. Koi­vu vaa­tii hyvän kui­va­tuk­sen, sil­lä se on hel­pos­ti lahoa­vaa. Käyt­tö­kel­pois­ta puu on 1–2 vuot­ta kaa­to­het­kes­tä.

Koivu on kauttaaltaan vaaleaa.

Halu­tuin­ta koi­vua on täl­lä het­kel­lä suo­ma­lai­nen val­koi­nen ja oksa­ton lank­ku, jota on vai­kea saa­da, sil­lä vaik­ka puus­ta puut­tui­si­vat oksat, on sii­nä usein rus­ko­täplä­kär­pä­sen teke­miä rus­kei­ta pilk­ku­ja. Visa­koi­vu poik­ke­aa muis­ta koi­vu­la­jeis­ta sii­nä, että se on erit­täin pai­na­vaa ja han­ka­la­työs­töis­tä.

Halutuinta koivua on tällä hetkellä suomalainen valkoinen ja oksaton lankku, jota on vaikea saada, sillä vaikka puusta puuttuisivat oksat, on siinä usein ruskotäpläkärpäsen tekemiä ruskeita pilkkuja.

Eri koivulajeilla erilaisia käyttötarkoituksia

Hies- ja rau­dus­koi­vu ovat vane­ri­teol­li­suu­den ja muun levy­teol­li­suu­den pää­­raa­­ka-aine. Sen lisäk­si koi­vu, eri­tyi­ses­ti kes­tä­vä ja tai­pui­sa hies­koi­vu, on halut­tua huo­ne­ka­lu­teol­li­suu­den sekä puuse­pän­vers­tai­den ja sor­vaa­mo­jen raa­­ka-ainet­­ta. Met­sä­teol­li­suus käyt­tää yleen­sä rau­dus­koi­vua sen tasai­sem­man laa­dun vuok­si.

Kor­kean hin­tan­sa takia visa­koi­vua käy­te­tään etu­pääs­sä koris­­te- ja sisus­tuse­si­neis­sä sekä laa­duk­kais­sa huo­ne­ka­luis­sa.

Hies- ja rauduskoivu ovat vaneriteollisuuden ja muun levyteollisuuden pääraaka-aine.

Artik­ke­lis­sa on käy­tet­ty läh­tee­nä res­tau­roin­ti­mes­ta­rim­me Juk­ka Mähö­sen, Fis­ka­rin Laa­tu­puun Kari Par­ta­sen sekä Pro Puun asian­tun­te­mus­ta.

Kuvat: Fis­ka­rin Laa­tu­puu & Trä­hus

11.3.2019
Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInEmail to someone


Myynti & Neuvonta
Thomas Noreila
thomas.noreila@trahus.fi
+358 40 705 1572

Asiakaspalvelu
Riikka Noreila
riikka.noreila@trahus.fi
+358 40 513 2200
Tiedustelut
info@trahus.fi
Taloushallinto
laskutus@trahus.fi

Ota yhteyttä

Plea­se lea­ve this field emp­ty.Plea­se lea­ve this field emp­ty.
Tie­to­suo­ja­se­los­te

Tilaa TRÄ-uutiskirje

Haluat­ko kuul­la lisää van­hois­ta talois­ta, perin­tei­sis­tä raken­nus­me­ne­tel­mis­tä ja kes­tä­väs­tä asu­mi­ses­ta?

Plea­se lea­ve this field emp­ty.Plea­se lea­ve this field emp­ty.
Tie­to­suo­ja­se­los­te