Kestävä kehitys ja vanhan säilyttäminen ohjaavat arboristi Mare Laakkosen toimintaa

Arbo­ris­ti Mar­jut Laak­ko­nen on innos­tu­nut van­ho­jen pui­den ja perin­ne­pi­ho­jen ystä­vä. Jutus­sa hän ker­too miten arvioi­daan puun kun­to, mik­si kun­non arvioin­tiin sekä kaa­ta­mi­seen tar­vi­taan osaa­vaa ammat­ti­lais­ta, sekä jakaa vink­kin­sä van­han talon piha­pii­rin suun­nit­te­luun.

Kestävä kehitys ohjaa arboristi Mare Laakkosen toimintaa.

Van­ho­jen puu­ta­lo­jen luon­te­va pari on tie­tys­ti talon aika­kaut­ta kun­nioit­ta­va piha van­hoi­ne pui­neen. Trä­hus Kar­ne­va­len -tapah­tu­mas­sa­kin muka­na olleel­le Arbo­ma­re Oy:n arbo­ris­ti Mar­jut Mare” Laak­ko­sel­le van­han säi­lyt­tä­mi­nen on eri­tyi­sen kes­keis­tä. Kes­tä­vä kehi­tys ja ole­mas­sa ole­van ympä­ris­tön kun­nioit­ta­mi­nen ohjaa­vat vah­vas­ti arbo­ris­tin toi­min­taa. 

– Arbo­ris­ti eli puun­hoi­ta­ja on siis raken­ne­tun ympä­ris­tön pui­den sekä puis­­to- ja mai­se­ma­met­sien hoi­don ammat­ti­lai­nen. Itse olen val­mis­tu­nut puu­­tar­­ha-alal­­le vuon­na 2000 ja teh­nyt alan töi­tä sii­tä läh­tien arbo­ris­tik­si eri­kois­tuen. Täl­lä het­kel­lä huo­leh­din mm. Kii­alan, Hämeen­ky­län ja Kirk­nie­men kar­ta­noi­den sekä useam­man Kai­vo­puis­tos­sa sijait­se­van talo­yh­tiön puu­van­hus­ten hyvin­voin­nis­ta. Lisäk­si minul­la on pal­jon yksi­tyis­asiak­kai­ta, joil­le teen töi­tä enem­män­kin keik­ka­luon­toi­ses­ti. Teen pal­jon mm. pui­den kun­non kar­toi­tus­ta, hoi­to­leik­kaan pui­ta sekä tar­peen tul­len myös kaa­dan pui­ta, Laak­ko­nen ker­too.

Mikropora ja ultraääni apuna kunnon selvittämisessä

Puun kun­non arvioin­nis­sa Laak­ko­nen kar­toit­taa aina par­haat toi­men­pi­teet arvok­kaan puun säi­lyt­tä­mi­sek­si. Hän muis­tut­taa, että 100-vuo­­ti­aan puun toi­mi­tusai­ka on sata vuot­ta.

– Olen into­hi­moi­nen van­ho­jen pui­den suo­je­li­ja. Mie­les­tä­ni esi­mer­kik­si ros­kaa­mi­nen ei ole puun­kaa­don perus­te, sil­lä ihmi­set ros­kaa­vat, eivät puut. Jot­ta pui­den kaa­ta­mi­sel­ta väl­ty­tään, nii­den vaa­ti­mat hoi­to­leik­kauk­set pitäi­si suo­rit­taa ajal­laan. Pää­sään­tö­ni kui­ten­kin on, että mitä vähem­män pui­hin kos­ke­taan, niin sen parem­pi, Laak­ko­nen ker­too ennal­taeh­käi­se­vis­tä toi­men­pi­teis­tä. 

Arboristi Mare Laakkonen on innokas vanhojen puiden ja perinnepihojen suojelija

Kar­toi­tus alkaa sil­mä­mää­räi­ses­tä tut­ki­muk­ses­ta.

– Kat­son tark­kaan läpi, onko puus­sa mm. repeä­miä, hal­kea­mia tai merk­ke­jä lahos­ta. Jos on syy­tä teh­dä jat­ko­tut­ki­muk­sia, ammat­ti­lai­sil­ta löy­tyy sii­hen tar­vit­ta­vaa lait­teis­toa. Tähän voi­daan käyt­tää esi­mer­kik­si mik­ro­po­raa eli resis­to­gra­fia sekä picus­ta eli ult­ra­ää­nel­lä toi­mi­vaa lahon­tut­ki­mus­lai­tet­ta. Resis­to­gra­fi ker­too puun tihey­des­tä, ja elä­vien pui­den lisäk­si sil­lä voi­daan tut­kia myös esi­mer­kik­si hir­si­ta­lo­ja. Picuk­sen tulok­sis­sa näkyy eri väreil­lä lahon lisäk­si myös muun muas­sa ter­veen puun mää­rä sekä mah­dol­li­set ontot koh­dat, Laak­ko­nen ker­too lait­tei­den käyt­tö­tar­koi­tuk­sis­ta. 

Puunkaato on luvanvaraista toimintaa

– Jos puun voi tode­ta aiheut­ta­van tur­val­li­suus­ris­kin, niin sil­loin kaa­to saat­taa olla pai­kal­laan. Aina kaik­kea ei kui­ten­kaan tar­vit­se hävit­tää, vaan pui­ta voi­daan myös esi­mer­kik­si pie­nen­tää tur­val­li­sek­si. Olen usein­kin jät­tä­nyt puis­ta maa­run­gon jäl­jel­le. Se on visu­aa­li­ses­ti mie­len­kiin­toi­nen kes­kus­te­lun­he­rät­tä­jä, ja toi­mii lisäk­si koti­na esi­mer­kik­si monil­le sie­nil­le, kää­vil­le, sam­ma­lil­le ja hyön­tei­sil­le, Laak­ko­nen ker­too. 

– Puun­kaa­to vaa­tii taa­­ja­­ma-alu­eel­­la yleen­sä luvan. Ahtaam­mis­sa pai­kois­sa pui­den kaa­to voi­daan teh­dä hal­li­tus­ti ja tur­val­li­ses­ti vai­heit­tain kii­pei­ly­tek­nii­kal­la: ensin kar­si­taan oksat mat­kal­la ylös, ja sen jäl­keen run­ko saha­taan poik­ki osis­sa. Jos­kus vas­taan tulee toki työ­läi­tä tai haas­ta­via pui­ta, mut­ta ammat­ti­lai­nen osaa teh­dä tar­vit­ta­vat toi­men­pi­teet tur­val­li­ses­ti.

Laak­ko­sen työ­koh­teet vaih­te­le­vat yksi­tyis­pi­hois­ta vaa­ti­viin kult­tuu­ri­his­to­ral­li­ses­ti arvok­kai­siin koh­tei­siin, kuten Lot­ta­museo ja Loh­jan Museo. Lisäk­si hän tekee töi­tä kun­nil­le ja kau­pun­geil­le. Monen­kir­ja­vas­ta asia­kas­kun­nas­ta tule­vat tilauk­set ovat usein hyvin eri­lai­sia ja saat­ta­vat jos­kus muut­tua len­nos­sa, kun kar­toi­tus­ta pui­den hoi­to­tar­pees­ta teh­dään. 

– Osa asiak­kais­ta­ni tilaa ainoas­taan puun­kaa­don, toi­nen halu­aa, että vien myös oksat, risut ja run­got men­nes­sä­ni, ja kol­mas halu­aa puun kla­peik­si pinot­tu­na lii­te­riin. Työn laa­juus mää­rit­tää pal­jon myös puun­kaa­don hin­taa, Laak­ko­nen avaa pal­ve­lu­jaan.

Hyötytarhat ja perinteiset perennat kuuluvat vanhojen talojen yhteyteen

Arbo­ris­tin työn ohel­la Laak­ko­nen tekee töi­tä myös ikku­naen­ti­söi­jä­nä sekä kul­taa­ja­na. Kul­taa­jan har­vi­nai­sen tai­don hän on oppi­nut isäl­tään ja myö­hem­min hän on hank­ki­nut lisäk­si res­tau­roin­ti­ki­säl­lin kou­lu­tuk­sen. Res­tau­roin­ti­tai­dois­ta on hyö­tyä 100-vuo­­ti­aan koti­ta­lon ja sen piha­pii­rin yllä­pi­dos­sa.

– Tie­tys­ti alan ammat­ti­lai­se­na ajat­te­len, että van­han talon yhtey­teen kuu­luu aika­kau­teen sopi­va piha, eivät­kä esi­mer­kik­si kes­to­puu­te­ras­sit, ”huol­to­va­paat” ker­ta­käyt­tö­kult­tuu­rin ikku­nat tai eksoot­ti­set vie­ras­la­jit. Aikoi­naan esi­mer­kik­si pap­pi­lan ja tor­pan pihat ovat olleet hyvin­kin eri­lai­sia, joten jo sii­tä voi hakea viit­tei­tä piha­suun­nit­te­luun. Mie­les­tä­ni van­han talon piha­pii­rin tär­keim­piä ele­ment­te­jä ovat van­ha puus­to, kas­vi­maa ja hyö­ty­tar­ha yleen­sä­kin sekä perin­tei­set peren­nat. Kir­jal­li­suu­den ja mui­den vink­kien lisäk­si pihan suun­nit­te­luun kan­nat­taa kysyä apu­ja alan ammat­ti­lai­sil­ta.

Laak­ko­nen aikoo pysyä puun­hoi­don paris­sa jat­kos­sa­kin.

– On upe­aa saa­da teh­dä työ­tä, jota rakas­taa. Suu­ri kii­tos sii­tä kuu­luu tie­ten­kin yhteis­työ­kump­pa­neil­le­ni ja asiak­kail­le­ni, Laak­ko­nen päät­tää.

Kuvat: Arbo­ma­re Oy ja Trä­hus

10.2.2020
Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInEmail to someone


Myynti
Thomas Noreila
thomas.noreila@tragroup.fi
+358 40 705 1572

Rakentaminen
Tero Saari
tero.saari@trahus.fi
+358 40 067 7670
Rekrytoinnit
Jenni Valtakari
hr@trahus.fi
+358 40 018 8263
Suunnittelu
Ilari Airikkala
ilari.airikkala@tragroup.fi
+358 46 810 2444
Tiedustelut
info@trahus.fi
Taloushallinto
laskutus@trahus.fi

Ota yhteyttä

Plea­se lea­ve this field emp­ty.Plea­se lea­ve this field emp­ty.
Tie­to­suo­ja­se­los­te

Tilaa TRÄ-uutiskirje

Haluat­ko kuul­la lisää van­hois­ta talois­ta, perin­tei­sis­tä raken­nus­me­ne­tel­mis­tä ja kes­tä­väs­tä asu­mi­ses­ta?

Plea­se lea­ve this field emp­ty.Plea­se lea­ve this field emp­ty.
Tie­to­suo­ja­se­los­te