Douglaskuusi on luja havupuu

Pohjoisamerikkalaista alkuperää olevasta douglaskuusesta saadaan oksatonta sahatavaraa

Douglas­kuusi, joka tun­ne­taan meil­lä myös Ore­­gon-män­­ty­­nä, voi kas­vaa syn­nyin­seu­duil­laan Poh­­jois-Ame­­ri­­kas­­sa yli 100 met­rin kor­kui­sek­si. Suo­mes­sa­kin vil­jel­tä­vä kova, oksa­ton ja hel­pos­ti työs­tet­tä­vä puu­ai­ne on arvos­tet­tua, ja käy­tös­sä moni­puo­li­ses­ti niin sisä- kuin ulko­ti­lois­sa­kin.

Douglas­kuusi (Pseu­dot­su­ga menzie­sii) on Poh­­jois-Ame­­ri­­kas­­sa luon­non­va­rai­se­na esiin­ty­vä puu­la­ji, jol­la on run­saas­ti ala­la­je­ja. Suo­mes­sa sen vil­je­lyä on kokeil­tu pian jo vuo­si­sa­dan ajan, ja sitä vil­jel­lään myös muu­al­la Euroo­pas­sa.

Douglas­kuusi viih­tyy tuo­reil­la, vet­tä läpäi­se­vil­lä mail­la, ja se vaa­tii enem­män valoa kun kotoi­nen kuusem­me. Se on sopi­vis­sa olo­suh­teis­sa kuus­ta ja män­tyä nopea­kas­vui­sem­pi, ja kas­vu voi jat­kua yli 200 vuot­ta. Suo­mes­sa kas­vu voi jat­kua 15–30 met­ri­sek­si, mut­ta Poh­­jois-Ame­­ri­­kas­­sa tava­taan yli 100 met­ri­siä ja 4 met­riä pak­su­ja yksi­löi­tä. Nuo­re­na sen run­ko on sileä ja ohut, ja van­hem­mi­ten se pak­suun­tuu levei­ne kaar­na­suo­mui­neen.

Amerikasta tuleva douglaskuusi tunnetaan Oregon-mäntynä

Douglas­kuusen pin­ta­puu on vaa­le­aa ja sydän­puu puner­ta­vaa. Ilman vai­ku­tuk­ses­ta puu­ai­nes tum­muu. Se on kovaa, kui­vaa, kes­kin­ker­tai­ses­ti kutis­tu­vaa ja jon­kin ver­ran pih­ka­pi­tois­ta.

Puu­ai­nes pai­suu kos­teu­den vai­ku­tuk­ses­ta vain vähän, ja säi­lyt­tää myös kui­va­na muo­ton­sa. Se on hel­pos­ti työs­tet­tä­vää, sor­vat­ta­vaa ja kiil­lo­tet­ta­vaa. Se on myös lähes ainoa havu­puu­la­ji, jos­ta voi­daan val­mis­taa oksa­ton­ta ja täy­si­mit­tais­ta saha­ta­va­raa. Se onkin saha­ta­va­ra­na suu­res­sa arvos­sa.

Euroo­pas­ta saa­daan nykyi­sin laa­du­kas­ta vil­jel­tyä douglas­kuus­ta, mut­ta sitä ei voi ver­ra­ta Ame­ri­kas­ta tule­vaan puu­hun, joka tun­ne­taan saha­ta­va­ra­na nimel­lä Ore­­gon-män­­ty. Se on yksi lujim­mis­ta havu­puis­ta, jon­ka puu­ai­nes on lahon­kes­tä­vää. Suo­meen douglas­kuus­ta tuo­daan etu­pääs­sä Sak­san lou­nais­osas­ta, Schwarzwal­din havu­met­sä­alu­eel­ta.

Douglaskuusen monipuolisuus yllättää

Douglas­kuusen (Ore­­gon-män­­nyn) käyt­tö­tar­koi­tuk­set ovat monet; sii­tä teh­dään kalus­tei­ta, raken­nus­ten ulko- ja sisä­ra­ken­tei­ta, par­ket­tia, lau­doi­tuk­sia, lai­tu­rei­ta sekä kyl­läs­tet­ty­nä myös rata­pölk­ky­jä. Myös vene- ja lai­va­teol­li­suus hyö­dyn­tää sitä esi­mer­kik­si mas­tois­sa.

Douglas­kuusi sovel­tuu hyvin lii­mauk­seen ja pin­ta­kä­sit­te­lyyn. Sitä on suh­teel­li­sen help­po työs­tää, ja sen tyl­syt­tä­vä vai­ku­tus jyr­sin­tä­työ­ka­luun on mel­ko voi­ma­kas.

Artik­ke­lis­sa on käy­tet­ty läh­tee­nä Fis­ka­rin Laa­tu­puun Kari Par­ta­sen sekä Pro Puun asian­tun­te­mus­ta.