Mänty sopii moneen

Mänty, honka, petäjä… Yleisimmästä puulajistamme on moneksi

Män­ty on koh­ta­lai­sen kova puu­la­ji, jota käy­te­tään laa­jas­ti mm. raken­nus­teol­li­suu­des­sa sekä puuse­pän­vers­tail­la. Luon­non­va­rai­se­na Eura­asian alu­eel­la kas­va­vas­ta puus­ta teh­dään moni­puo­li­ses­ti esi­mer­kik­si venei­tä, huo­ne­ka­lu­ja sekä koris­­te- ja käyt­tö­esi­nei­tä. Mut­ta mikä tekee män­nys­tä näin moni­puo­li­sen tuot­teen?

Met­sä­män­ty (Pinus syl­ve­stris) on iki­vih­reä havu­puu, joka kas­vaa 200–300 vuo­den eli­ni­kän­sä aika­na yleen­sä 15–30 met­ri­sek­si. Män­ty kes­tää hyvin kyl­mää, kui­vuut­ta ja ravin­tei­den niuk­kuut­ta, mut­ta valoa se kai­paa pal­jon.

Män­ty erit­tää var­sin­kin aurin­koi­sel­la sääl­lä run­saas­ti haih­tu­via öljy­jä, ter­pee­ne­jä, joi­ta hen­git­tä­mäl­lä mie­lia­la kohe­nee ja eli­mis­tön vas­tus­tus­ky­ky para­nee. Män­nyn pih­ka ja muut uute­ai­neet sisäl­tä­vät anti­bak­tee­ri­sia ainei­ta, jot­ka on todet­tu tehok­kaik­si jopa sai­raa­la­bak­tee­re­ja vas­taan.

Kasvuravinteiden niukkuus vaikuttaa männyn kovuuteen

Män­nyn tum­ma sydän­puu on koh­ta­lai­sen lahon­kes­tä­vää. Pin­ta­puu on vaa­leam­paa. Puu­ai­nee­na män­ty on suh­teel­li­sen kova. Se ei ole kovin tai­pui­saa ja mur­tuu­kin tai­vut­taes­sa hel­pos­ti. Kos­teut­ta män­ty kes­tää mel­ko hyvin hal­kea­mat­ta.

Män­nyn kovuu­teen vai­kut­taa olen­nai­ses­ti kas­vu­no­peus. Paras­ta tuk­kia saa­daan tiheäs­tä ja vähän kas­vu­ra­vin­tei­ta sisäl­tä­väs­tä met­säs­tä. Näis­sä olo­suh­teis­sa män­ty pudot­taa alaok­san­sa var­hain ja kas­vaa hitaas­ti. Puu on käyt­tö­kel­pois­ta 1–2 vuo­den kulut­tua kaa­to­het­kes­tä.

Puuse­pän­teol­li­suus halu­aa käyt­töön­sä mah­dol­li­sim­man vähä­ok­sais­ta lank­kua. Tätä saa­daan par­hai­ten 3,2 met­riä pit­käs­tä tyvi­tu­kis­ta, jon­ka mini­mi­hal­kai­si­ja on 25 sent­tiä.

Mänty on monipuolinen käyttöpuu

Omi­nai­suuk­sien­sa ansios­ta män­nyl­lä on monia käyt­tö­koh­tei­ta. Sii­tä käy­te­tään esi­mer­kik­si sisus­tuk­seen, puuse­pän­tuot­tei­siin sekä hir­­si- ja raken­nus­teol­li­suu­den raa­­ka-ainee­­na. Kodeis­sa sitä näh­dään esi­mer­kik­si lis­tois­sa, panee­leis­sa, ikku­nois­sa ja ovis­sa sekä eri­lai­ses­sa käyt­­tö- ja koris­­te-esi­­neis­­sä.

Män­ty sopii myös veneen­ra­ken­nuk­seen, ja sii­tä on myös pol­tet­tu vene­ter­vaa. Män­ty­ter­va oli­kin aika­naan met­siem­me arvok­kain tuo­te.

Artik­ke­lis­sa on käy­tet­ty läh­tee­nä res­tau­roin­ti­mes­ta­rim­me Juk­ka Mähö­sen, Fis­ka­rin Laa­tu­puun Kari Par­ta­sen sekä Pro Puun asian­tun­te­mus­ta.

Kuvat: Fis­ka­rin Laa­tu­puu & Trä­hus