Uutta hirttä sadan vuoden välein
Vanhan talon kulmalta kuuluu kumeaa pauketta. Seinässä on aukko, johon kengittäjä Jalo Haaparanta junttaa uutta, muotoon sahattua hirttä isolla kuminuijalla.
– Vähän tätä pitää kaventaa tästä kohdin, jotta istuu kunnolla. Matti, ehditkö sahasi kanssa välillä tänne, Jalo huhuilee talon toisella seinustalla ahertavan työparinsa perään, ja hivuttaa hirren vielä hetkeksi paikoiltaan.
Matti Åttman on pitkän linjan hirsiasiantuntija. Hän on rakentanut sekä uutta että korjannut vanhaa, kuten työn alla olevan kesämökkikohteen, jonka omistajat halusivat entisöidä 1700-luvun alkuperäiseen loistoonsa. Työ on aloitettu uusimalla alimmat hirsikierrokset, jotka ovat ajan saatossa hautautuneet osittain maan alle. Parin viikon urakan aikana miehet poistavat lahonneet osat ja veistävät uutta, tervettä hirttä tilalle. Kengittämiseksi kutsuttu tekniikka on ikivanha ja varmistaa sen, että talo seisoo ryhdikkäänä taas seuraavat kaksisataa vuotta.
– Uuden hirsitalon rakentaminen on hieman helpompaa. Siinä laitetaan hirttä hirren päälle kuin palapelissä. Nämä vanhat talot ovat ihan oma juttunsa. Kaikki on vähän vinoa ja taipunutta, ja joka sentti vaatii käsityötä. Mutta sehän tämän työn suola onkin, ympäri Eurooppaa puurakentamisprojekteissa matkannut Åttman toteaa.
– Mutta niin ovat vanhojen puutalojen omistajatkin, ihan oma lukunsa siis. Ajattelevat samalla tavalla kuin me. Siten, että vanhaa pitää kunnioittaa ja hoitaa hyvin. Tähän ikään ehtineelle rakennukselle pitää antaa mahdollisuudet hyvään ja vielä pidempään elämään, Haaparanta jatkaa ihaillen todennäköisesti sotilastuvaksi aikoinaan rakennettua punamultaista rakennusta länsiuusmaalaisessa maalaismaisemassa.
Kuortaneelta maailmalle ja takaisin
Jalo Haaparannan hirsiura alkoi Kuortaneelta, jossa isä oli veistämöllä töissä. Vuosien mittaan matka kulki Sveitsin ja Saksan kautta, jossa suomalainen puu taipui taloiksi avaimet käteen -periaatteella. Nyt kalenterin täyttävät perinnetalojen restauroinnit.
– Näistä hommista ei ole tarvetta eläköityä. Seura on mukavaa ja saa olla ulkona. Jos aamulla on jotain kolotuksia, ne häviävät takuulla veistämisen lomassa.
Trähusin kengittäjäkaksikko matkaa projektien perässä ympäri Suomea. Seuraavaksi on vuorossa Etelä-Pirkanmaa, jossa odottaa usean vanhan rakennuksen korjausurakka. Kovilla pakkasilla kengittäminen ei onnistu, mutta Etelä-Suomen lauhtunut ilmasto mahdollistaa hirrenvaihdot pitkälle talveen. Välillä käydään sisällä lämmittelemässä, ja sitten jatketaan taas.
Tulevaisuudelta sekä Haaparanta että Åttman toivovat ennen kaikkea sitä, että tulevat rakennusmestarit saisivat opiskella myös perinteisiä työmenetelmiä, kuten juuri kengittämistä. Molemmat ovat mielissään siitä, että tavalliset kodinremppaajat ovat entistä kiinnostuneempia vanhoista rakennus- ja korjausmenetelmistä, ja osaavat pyytää luonnonmukaisia, terveellisiä materiaaleja.
Kun mökin hirret ovat paikallaan, vuorilaudoitus asennetaan takaisin pintaan. Uudet osat kannattelevat rakennusta piilossa katseilta ja sään oikuilta.
– Tätä taloa tarvitsee parannella seuraavan kerran näin perusteellisesti vasta monen sukupolven kuluttua. Se on hatunnoston arvoinen juttu, Åttman toteaa.
Tarvitsetko ammattilaista apuun hirsitalosi kunnostukseen? Ota meihin yhteyttä, niin selvitetään, miten voimme olla avuksi!