Kavallintien restauroitu huvilakaunotar

Skogshyddanin mittava projekti on viimein valmis

1907/13 val­mis­tu­neen, ark­ki­teh­ti Harald Smed­ber­gin ja raken­nus­mes­ta­ri Vil­ho Lek­ma­nin suun­nit­te­le­man hir­si­ra­ken­tei­sen huvi­lan res­tau­roin­ti Kau­niais­ten Kaval­lin­tiel­lä val­mis­tui hel­mi­kuus­sa 2019.

Alun perin kont­to­ri­pääl­lik­kö Gus­tav Bori­nin pyö­reis­tä hir­sis­tä pys­tyt­tä­män kesä­mö­kin osti vuonna1913 Fri­dolf Fredrik Ekberg. Sama­na vuon­na mök­ki suu­ren­net­tiin huvi­lak­si, joka pal­ve­li aina vuo­teen 1942 asti Ekber­gin Bule­var­din lei­po­mon ylä­puo­lel­la tal­vet asu­neen per­heen kesä­asun­to­na. Sii­tä juon­taa­kin juu­ren­sa raken­nuk­sen toi­nen nimi, Vil­la Ekberg. Ekber­git muut­ti­vat pois kevääl­lä 1987. Kau­niais­ten kau­pun­ki oli osta­nut kiin­teis­tön edel­li­se­nä vuon­na, ja se toi­mi­kin päi­vä­ko­ti­käy­tös­sä Met­sä­ma­jan päi­vä­ko­ti­na ihan vii­me vuo­siin asti.

Vil­la Skogs­hyd­dan edus­taa kan­sal­lis­ro­mant­tis­ta tyy­liä. Pää­si­sään­käyn­ti raken­net­tiin luul­ta­vas­ti 1920-luvul­­la uudel­leen, ja sai sil­loin kan­sal­lis­tyy­li­sen katon ja joo­nia­lai­set pyl­väät. Gallt­­räsk-jär­­vi on Kau­niais­ten hel­mi, ja arvioi­den mukaan jär­ves­sä oli vie­lä 1950-luvul­­la 15 lai­tu­ria ja useim­pien näi­den yhtey­des­sä uima­huo­neet. Vaik­ka jär­vi oli talos­ta poh­joi­seen, raken­net­tiin kuis­ti ja ulkoi­lu­paik­ka nime­no­maan sen kun­niak­si – ei talon ete­lä­puo­lel­le aurin­koa sil­mäl­lä pitäen.

Raken­nus on suo­jel­tu ase­ma­kaa­val­la. Se on “kult­tuu­ri­his­to­rial­li­ses­ti ja ympä­ris­tön kan­nal­ta arvo­kas raken­nus. Raken­nus­ta tai sen osaa ei saa pur­kaa eikä sii­nä saa teh­dä sel­lai­sia kor­­jaus-, muu­­tos- tai lisä­ra­ken­ta­mis­töi­tä, jot­ka hei­ken­tä­vät raken­nuk­sen his­to­rial­li­sia arvo­ja.”

Raken­nuk­seen toteu­tet­tiin kol­me asun­toa, joil­la kai­kil­la on oma sisään­käyn­ti. Hir­si­run­ko kun­nos­tet­tiin perin­tei­seen tapaan. Eris­teet ja pin­nat toteu­tet­tiin hen­git­tä­vin mate­ri­aa­lein. Päi­vä­ko­ti­käy­tön aikai­set ilman­vaih­to­ko­neet ja put­kis­tot puret­tiin, ja ilman­vaih­to toteu­tet­tiin alku­pe­räi­sen mukai­ses­ti pai­no­voi­mai­se­na. Alku­pe­räi­set, kun­nos­te­tut kakluu­nit ja ikku­nat ovat tär­keä osa huvi­lan tun­nel­maa. Jul­ki­si­vut maa­lat­tiin perin­tei­sel­lä pel­la­va­öl­jy­maa­lil­la.

Kuvat: Mik­ko Raja­la