Sahan­pu­ru on puu­työ­ka­lu­jen eri­kois­lii­ke, joka on syn­ty­nyt perus­ta­jan hen­ki­lö­koh­tai­ses­ta into­hi­mos­ta puu­hun. Perus­ta­ja Tom­mi Luos­ta­ri­sen maa­il­ma on val­mis vas­ta kun puu­ta käy­te­tään raken­ta­mi­seen mah­dol­li­sim­man pal­jon.

Peh­meys, keveys ja tasai­nen väri­tys ovat kaik­ki syi­tä sil­le, mik­si lähes koko Euroo­pan alu­eel­la kas­va­va ter­va­lep­pä on monen kalus­te­puuse­pän ja kita­ran­val­mis­ta­jan suo­sik­ki­ma­te­ri­aa­li. Tämä kos­teis­sa ympä­ris­töis­sä viih­ty­vä puu­la­ji on nyky­ään myös suo­sit­tu mate­ri­aa­li sau­nois­sa ja kyl­py­huo­neis­sa.

Jopa 30 met­rin kor­keu­teen kas­va­va haa­pa on tut­tu näky esi­mer­kik­si pel­to­jen lai­doil­la sekä tei­den vie­res­sä. Pop­pe­li­pui­den sukuun kuu­lu­va vaa­lea puu on peh­me­ää ja jous­ta­vaa. Sitä käy­te­tään pal­jon esi­mer­kik­si sau­no­jen lau­teis­sa sekä huo­ne­ka­lu­jen val­mis­tuk­ses­sa. His­to­rias­sa haa­paa on käy­tet­ty esi­mer­kik­si kat­to­paa­nu­jen tekoon, aidak­siin, pärei­siin ja ruu­hien tekoon.

Hyvin Suo­men ilmas­toon sopi­vat hies- ja rau­dus­koi­vu ovat halut­tua tava­raa niin huo­­ne­­ka­­lu- kuin vane­ri­teol­li­suu­des­ta. Kovuu­ten­sa ja tai­pui­suu­ten­sa ansios­ta sitä on help­po käsi­tel­lä ja muo­ka­ta kaa­re­vik­si­kin muo­doik­si. Mut­ta mitä muu­ta kan­sal­lis­puus­tam­me tie­de­tään?

Män­ty, hon­ka, petä­jä… Män­ty on koh­ta­lai­sen kova puu­la­ji, jota käy­te­tään laa­jas­ti mm. raken­nus­teol­li­suu­des­sa sekä puuse­pän­vers­tail­la. Luon­non­va­rai­se­na Eura­asian alu­eel­la kas­va­vas­ta puus­ta teh­dään moni­puo­li­ses­ti esi­mer­kik­si venei­tä, huo­ne­ka­lu­ja sekä koris­­te- ja käyt­tö­esi­nei­tä. Mut­ta mikä tekee män­nys­tä näin moni­puo­li­sen tuot­teen?

- Tai­sin syn­tyä lau­ta­ka­saan, raken­nus­mes­ta­ri Leif Slot­te nau­rah­taa kysyt­täes­sä mik­si van­ho­jen puu­ta­lo­jen säi­lyt­tä­mi­ses­tä tuli hänen elä­män­teh­tä­vän­sä.