Outolinnusta arvostetuksi vanhojen talojen asiantuntijaksi

– Taisin syntyä lautakasaan, perinnerakennusmestari Leif Slotte naurahtaa kysyttäessä miksi vanhojen puutalojen säilyttämisestä tuli hänen elämäntehtävänsä.

– Suomalaisen puurakennusperinteen hienous iskostui alitajuntaani jo kolmevuotiaana, kun kiipesin salaa kotitalomme katolle ihailemaan Perhojoen kulttuurimaisemaa. Tukit uivat keväisin ikkunoidemme ohi. Puu oli muutenkin osa perheemme arkea, sillä isäni oli paitsi maanviljelijä myös timpuri. Painelin pyörällä isäni perässä työmaalta työmaalle, ja viiden tai kuuden vanhasta halusin itsekin vain rakentaa koko ajan.

Monelle restauroinnista kiinnostuneelle Leif Slotte on tuttu nimi jo vuosikymmenten takaa. 1990-luvulla, kun vanhan rakennuskannan arvostus pikkuhiljaa alkoi heräillä ensimmäisten massatuotantovaiheiden jälkeen, Suomessa ei ollut kovinkaan montaa perinteisiin työtapoihin vihkiytynyttä. Slotte oli kuitenkin jo silloin se, jolle soitettiin, kun haluttiin tietää kuinka vanha kakluuni korjataan tai kun etsittiin historiallisen puukohteen pelastavalle remontille vastaavaa tekijää. Isossa osassa Suomen vanhaa puutalokantaa näkyy siis Slotten kätten jälki.

– Kiinnostus vanhaan oli toki jo alun alkaen, mutta Kruunupyyn kansanopiston laajennusurakka 1980-luvun lopussa oli herätys, joka avasi silmäni perinteisten rakennusmenetelmien ylivertaisuudelle. Rakensimme keskellä paukkuvaa pakkasta, kaiken jähmettävässä sydäntalvessa. Keskeneräisten rakenteiden lämmittäminen erinäisillä vempeleillä oli hankalaa, valtavan epämukavaa ja kaiken lisäksi kallista. Ymmärsin silloin, että kehityksessä oli kyseenalaisia piirteitä ja että ajassa oli mentävä taaksepäin. Se tarkoitti esimerkiksi niinkin perustavalaatuisten periaatteiden palauttamista kuin rakentamista kesäpuolikkaalla, eli kun se maalaisjärjen mukaan on järkevintä.

 

Suomen arvokas vanha rakennuskanta on Leif Slottelle hyvin tuttu. – Uutta kannattaa rakentaa niin, etteivät vanhat opit unohdu, hän toteaa.
Massiivipuurakenteiden aika taas täällä

Kaikki eivät pohjanmaalaisen rakennusmestarin henkilökohtaista herätystä ymmärtäneet. Elettiin aikoja, jolloin betonille lupailtiin sadan vuoden ikää ja jolloin muovit rynnistivät sekä uudisrakenteisiin että vanhojen talojen ongelmien pelastajiksi. Samalla kun valtapiirit näkivät Slotten ja hänen perustamansa yrityksen Gamlakarleby Husin outolintuna, perinteitä arvostavien määrä kasvoi. Tietoa ja luotettavaa osaamista janottiin lisää.

Slotte matkusti Ruotsin Gysingeen tutustumaan rakennussuojeluun. Palattuaan hän oli mukana perustamassa varaosapankkia ja näyttelytaloa Krunupyyhyn sekä vanhojen talojen restaurointiin keskittyvää Byggnadskompaniet-yritystä Tammisaareen. Slotten järjestämien kurssien, joilla opeteltiin vanhoja menetelmiä oikeissa restaurointikohteissa, suosio kasvoi. Kurssit houkuttelivat omatoimisten remppaajien ohella myös arkkitehtejä ja insinöörejä.

2000-luvulle tultaessa puurakentamisen uusi tuleminen häämötti jo, kunnes lama jälleen iski.

– Nyt ollaan jo aidon ymmärryksen kynnyksellä. Puun terveellisyys ja kestävyys ovat meidän suomalaisten alitajunnassa sellaisella tasolla, josta ne on helppo kaivaa esiin nyt kun riesanamme on kaikenlaiset sisäilmaan ja rakennusten olemattomiin elinkaariin liittyvät haasteet. Toivon että vihdoin taas nähdään miksi massiivipuurakenteet soveltuvat Suomen ilmastoon niin hyvin, toteaa Slotte, joka rinnastaa rakennuksen kuin rakennuksen ihmiseen.

– Jos lähdet lenkille sadetakki päällä, viimeistään parin kilometrin päästä tulee tukalat oltavat. Vikaherkät monikerrosrakenteet höyrynsululla ovat Suomen olosuhteissa ongelmallisia.

Sukupolvenvaihdoksen myötä Gamlakarleby Hus vaihtoi nimensä Trähusiksi ja muutti Pohjanmaalta Tuusulaan. Mestari on edelleen mukana yrityksen jokapäiväisessä toiminnassa tehden arvio- ja työmaakäyntejä sekä toimien asiantuntijana silloin, kun vastaan tulee erityisen haastava tai erikoinen tilanne ratkottavaksi.

– Nautin edelleen kaikkein eniten siitä hetkestä, kun korjauskohteen perustan saa kuntoon ja tietää, että sen turvin talo seisoo tanakasti taas seuraavat sata vuotta – ja enemmän.

21.1.2018
Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInEmail to someone


Thomas Noreila, Founder, CEO
thomas.noreila@trahus.fi
+358 40 705 1572

Ota yhteyttä