Esteettinen aivopähkinä – näin valmistat tuohisormuksen

Tuohi on näyttävä ja luonnollinen vaihtoehto esimerkiksi muoville

Tänä vuon­na Trä­hus Kar­ne­va­len -tapah­tu­mas­sa kävi­jöil­lä oli mah­dol­li­suus val­mis­taa omia tuo­hi­sor­muk­sia. Sor­muk­sia syn­tyi­kin päi­vän aika­na lukui­sia. Monel­le jäi myös kyte­mään innos­tus teke­mi­seen, sil­lä ohjei­den perään on jo kysel­ty use­aan ottee­seen. Näil­lä ohjeil­la kuka tahan­sa voi val­mis­taa itsel­leen upean ja luon­non­mu­kai­sen sor­muk­sen. 

– Tuo­hi­sor­muk­sen val­mis­tus alkaa tie­tys­ti mate­ri­aa­lin hank­ki­mi­sel­la. Koi­vun tuo­hi ei kuu­lu joka­mie­he­noi­keu­den pii­riin, joten jos tuoh­ta ei saa omis­ta puis­ta, pie­niä tuo­hen käp­pä­röi­tä voi löy­tää met­säs­tä tai hal­ko­pi­nois­ta. Tuoh­ta ei saa kos­kaan men­nä repi­mään kas­va­vas­ta puus­ta. Isom­pia tuo­hi­le­vy­jä voi ostaa esi­mer­kik­si Raken­nusap­tee­kin kal­tai­sis­ta myy­mä­löis­tä, jot­ka myy­vät tuoh­ta eris­­te- ja askar­te­lu­käyt­töön, ker­too tuo­hi­työ­tä Trä­hus Kar­ne­va­len -tapah­tu­mas­sa ohjan­nut käsi­työn­opet­ta­ja ja teks­tii­li­tai­tei­li­ja Helk­­ky-Lee­­na Lah­ti­nen. 

– Jos tuo­hes­sa on pal­jon oksan koh­tia, sitä ei voi hyö­dyn­tää. Tuo­hen pin­nas­sa ole­vat mus­tat tai rus­keat poik­ki­vii­vat eivät hait­taa. Puu ”hen­git­tää” nii­den kaut­ta ja vie­lä­pä yöai­kaan. Sopi­vin­ta tuoh­ta saa­daan nuo­ris­ta puis­ta. Paras aika kerä­tä tuoh­ta on ”tuo­hi­kuun” aikaan eli pari viik­koa ennen ja jäl­keen juhan­nuk­sen. Keruu pitää kui­ten­kin teh­dä vii­meis­tään ennen hei­nä­kuun lop­pua. Sekä hies- että rau­dus­koi­vu käy­vät tähän tar­koi­tuk­seen, mut­ta Lapis­sa kas­va­va vai­vais­koi­vu on pen­sas­mai­nen, eikä sii­tä saa kun­nol­lis­ta tuoh­ta, Lah­ti­nen sum­maa tuo­hen­ke­ruun peri­aat­tei­ta. 

– Jos hank­kii tuo­hi­le­vy­jä ja jou­tuu varas­toi­maan nii­tä, ne on syy­tä lait­taa pareit­tain pin­ta­puo­let vas­tak­kain ja pai­non alle. Tuo­hen raken­ne on sel­lai­nen, että se käpris­tyy kui­vues­saan. Tuo­hi on moni­ker­rok­sis­ta ja sel­lai­se­naan hie­man lii­an pak­sua sor­mus­ten muo­toi­le­mi­seen, joten sitä kuo­ri­taan ja ohen­ne­taan toi­vo­tun lop­pu­tu­lok­sen saa­vut­ta­mi­sek­si. Kun ryh­dyt työ­hön, lio­ta tuoh­ta ensin läm­pi­mäs­sä vedes­sä jon­kin aikaa. Vaik­ka tuo­hi ei ime vet­tä, se kui­ten­kin not­kis­tuu vedes­sä, jol­loin sen muo­toi­le­mi­nen hel­pot­tuu huo­mat­ta­vas­ti. Sor­mien koos­ta riip­puen yhtä sor­mus­ta var­ten tar­vi­taan noin 15 cm pitui­nen pät­kä noin 0,5 cm leve­ää tuoh­ta, Lah­ti­nen kuvai­lee esi­val­mis­te­lu­ja. 

–  Tuo­hi­sor­muk­sen teon voi oppia lähes kuka vaan, ja aluk­si voi teh­dä tait­te­lun kui­va­har­joit­te­lua esi­mer­kik­si pape­ri­sui­ka­leil­la. Samal­la tek­nii­kal­la voi val­mis­taa myös vaik­ka­pa hius­ko­ris­tei­ta, ran­ne­ren­kai­ta sekä lau­tas­lii­na­ren­kai­ta. Tuo­hi onkin upea ja luon­nol­li­nen vaih­toeh­to esi­mer­kik­si muo­vil­le. Tie­dän että tuo­hi­sor­muk­sia on käy­tet­ty pik­ku haus­kuu­te­na esi­mer­kik­si vih­ki­va­lo­jen uusi­mi­ses­sa. Kovaa arki­käyt­töä tuo­hi­sor­mus ei kui­ten­kaan kes­tä. Lau­le­taan­han Tau­no Palon ja Dal­­lapé-orkes­­te­­rin kap­pa­lees­sa­kin: ”Tämä tuo­hi­nen sor­mus ja lem­pe­ni vaan, kes­tää yhden illan ker­ral­laan”, Lah­ti­nen päät­tää hymyil­len. 

Kuvat Johan­na Lönn­berg ja Trä­hus

Lataa ohjeet tuo­hi­sor­muk­sen teke­mi­seen tääl­tä.